Enkelin sairaala matka

maanantai 21. toukokuuta 2012

tulis jo talvi...

Miksi jokapuolella on vauvoja ja vauva uutisia? Tuntuu siltä kuin jokatoinen laittaisi fb:ssä joko ultra kuvia tai ilmoitusta siitä kuinka ne sydänäänet kuulostaa niin ihkuilta(huomaa sarkasmi*iso huokaus*). Tekis mieli pudottaa ne sieltä vaaleanpunaisita pilvistään.

Tänään taas kaupungilla käveli niin onnellinen ja iloisen näköinen äityli pienen suloisen tytöntyllerönsä kanssa. Oli varmaan tyttönen oppinut vasta kävelemään. Mun oli pakko yrittää olla kuin en olisi huomanutkaan sitä ihanuutta,olisin varmaan alkannnut parkumaan muuten.

Huomaan nykyään muutenkin suhtautuvani hyvin kylmästi onnellisiin äityköihin ja näiden pieniin söpöliineihinsä. EN halua nähdä niitä tai edes hymyillä kun pikku taaperot tekee jotain hassua. Yritän vain ummistaa silmäni.

Tämä kevät ja kesän tulo ei tunnu sopivan lainkaan mielialaani. Tuntuu kuin talven pimeys olisi ollut helpompaa aikaa. Silloin oli helpompi surra ja ikävöidä. Kevät on tuonnut tullessaan auringon ja lämmön,ihanan vihreyden ja kirkkauden luontoon,mutta mikään ei ole poistanut minun ikävää ja surua. Kaikki olettaa, että "noniin nyt kun on kevät ja aurinko paistaa niin eihän sitä enää voi olla masentunut ja surullinen. Nyt vaan eteenpäin.." Mutta kun en minä kykene!!! Mulla on niin ääretön ikävä etten pysty muuta ajattelemaan. Mä haluan pienen Enkelini tänne enkä istuttaa mitään hiton kukkia hänen haudalleen.

Pitäisköhän lähtee vaan nauttii auringosta ja mennä esittää iloista?

1 kommentti:

  1. Hei, jotenkin samanlaista minullakin tuo kevään tulo. Vähän aikaa jaksoin parveketta sisustaa, mutta nyt olen jo kolmatta päivää sisällä kaihtimet kiinni sohvan nurkassa. Hieno ulkoilma tuntuu irvailevan. Tekisi mieli huutaa ulos, että mene pois kevät, et sinä tuo minulle sitä, mitä olisin halunnut.

    VastaaPoista