Enkelin sairaala matka

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Tyhjä syli

Syli on niin tyhjä-Se tuntuu fyysisenä rinnan puristuksena,muistikuvana siitä kuinka pidin Enkeliä viimeisen kerran sylissä.Pystyn muistamaan hänen painon, kylmän ruumiin sylissäni.

Henkinen ahdistus,oikea mielen vankila. Jonnekin olen hukanut tunteita ja tilalle on tullut kitkerää katkeruutta. Tavallaan olen kulkemassa elämää eteenpäin,minulla on tavotteita. Tavoittelen parempaa oloa henkisesti, tavoittelen työelämään paluuta. Teen suunnitelmia syksyksi. Tavoittelen vahvuutta.

Haluan olla vahva. Työnnän ikävää pois ja yritän miettiä tulevaani ilman lasta. "Ei vielä uutta raskautta." toistelen mielessäni päivittäin. Tahdon päästä työhön kiinni, suunnittelen oppisopimusta toiselle alalle. Lastenhoitajaksi minusta ei enää ole, en halua mennä näyttämään heikkouttani sinne.

Samalla sylini on niin tyhjä. Kaipaan Enkeliäni suuremmin kuin ikinä. Hauaisin olla raskaana- haluaisin odottaa Enkeliäni, elää viime syksyä. Olla viimeisilään raskaana ja tietää, että pian saamme terveen lapsen. Tiedän sen kuitenkin mahdottomaksi ja taas painaa mieleeni "Ei,en halua uutta raskautta.."

Pinnasänky ja muut tavarat ovat nyt verkkokellarissa. Uusi koti vaikuttaa niin tyhjältä ilman niitä. Tähänkin tunteeseen varmasti tottuu ja sopeutuu. Rankkaa oli kuitenkin pistää ne pois. Ne odottavat siellä tulevaisuutta..

1 kommentti:

  1. voimahali! enkeli on munkin mielessä usein ja aina toivon et asiat olisi mennyt toisin<3

    VastaaPoista