Kiitos kommenteista,mutta mä en nyt pysty edes julkaisemaan niitä:( Raskaus oli taas keskeytynyt ja melkein samoihin aikoihin kuin keväälläkin. Olo on väsynyt enkä tiedä mitä pitäisi ajatella. Onko minussa joku vika?
Voi ei, ei tällaista saisi tapahtua kenellekään. Ei sussa ole mitään vikaa, mutta onni ei ole nyt kyllä sun puolella. älä luovuta. Mietin, että olisiko hyvä tehdä ensi kerralla varhaisultra - siis heti 8rv tms, nyt kai olisit ollut lähempänä 12rv(?) jo? Ei keskenmenossa tosiaankaan ole mitään hyvää, mutta mitä jos ajattelisit että tämäkin pienokaisen alkukin kantoi geenivirhettä, eikä siksi jaksanut pidempään? Kyllähän kaikki todennäköisyys on teidän puolella seuraavassa raskaudessa sitten, niin monta kertaa jo osunut kohdalle :(
Lähinnä tarkoitan tällä sitä, että itse uskon siihen, että epätoivon keskellä ei auta mikään muu, kuin yrittää löytää jostain jokin toivon kipinä...
Oman vauvani syntymän jälkeen kuolemaan johtanutta sairautta ei vielä ole tunnistettu, mutta on joko mutaatio tai perinnöllinen, ja olen nyt uudestaan raskaana. Pelottaa ajatus, etten tätäkään lasta saa kotiin synnytyksen jälkeen. Mitään ei ehkä taaskaan havaita raskauden aikana... varmuutta ei ole. Mutta pakko on vain toivoa ja uskoa. Voimia sulle.
On niin raastavaa ajatella, että joudut taas kohtaamaan ne samat tunteet. Toivo muuttuu pettymykseksi ja suruksi. Toivon vilpittömästi, että jaksat uskoa vielä tulevaan, vaikka se tällä hetkellä tuntuu varmasti vaikealta. Ehkä tutkimuksissa löytyisi jotain, mikä selittäisi tämän, jolloin asia voitaisi myös korjata. Ihan hirveästi voimia, olet ajatuksissa <3
Voi ei, ei tällaista saisi tapahtua kenellekään. Ei sussa ole mitään vikaa, mutta onni ei ole nyt kyllä sun puolella.
VastaaPoistaälä luovuta. Mietin, että olisiko hyvä tehdä ensi kerralla varhaisultra - siis heti 8rv tms, nyt kai olisit ollut lähempänä 12rv(?) jo?
Ei keskenmenossa tosiaankaan ole mitään hyvää, mutta mitä jos ajattelisit että tämäkin pienokaisen alkukin kantoi geenivirhettä, eikä siksi jaksanut pidempään? Kyllähän kaikki todennäköisyys on teidän puolella seuraavassa raskaudessa sitten, niin monta kertaa jo osunut kohdalle :(
Lähinnä tarkoitan tällä sitä, että itse uskon siihen, että epätoivon keskellä ei auta mikään muu, kuin yrittää löytää jostain jokin toivon kipinä...
Oman vauvani syntymän jälkeen kuolemaan johtanutta sairautta ei vielä ole tunnistettu, mutta on joko mutaatio tai perinnöllinen, ja olen nyt uudestaan raskaana. Pelottaa ajatus, etten tätäkään lasta saa kotiin synnytyksen jälkeen. Mitään ei ehkä taaskaan havaita raskauden aikana... varmuutta ei ole. Mutta pakko on vain toivoa ja uskoa. Voimia sulle.
Voi ei! :'( Voimia teille ihan kamalasti!
VastaaPoistaVarhaisultrassa käytiin ja silloin vastasi viikkoja. Nyt taas välissä tapahtunut jotain:( Viimeksi kun oli keskeytynyt vastasi 8+2 ja nyt 8+4
VastaaPoistaNo mennään sinne perinnöllisyysneuvontaan kuitenkin, ehkä siellä osaavat kertoa jotain.
Ymmärrän hyvin pelkosi ja itselleni kaikkien näiden kokemusten jälkeen ei raskaaksi tulo valitettavasti tarkoita enää vauvaa.
Toivottavasti kaikki kuitenkin menisi teillä hyvin!
On niin raastavaa ajatella, että joudut taas kohtaamaan ne samat tunteet. Toivo muuttuu pettymykseksi ja suruksi. Toivon vilpittömästi, että jaksat uskoa vielä tulevaan, vaikka se tällä hetkellä tuntuu varmasti vaikealta. Ehkä tutkimuksissa löytyisi jotain, mikä selittäisi tämän, jolloin asia voitaisi myös korjata. Ihan hirveästi voimia, olet ajatuksissa <3
VastaaPoistaKiitos Minna. Kirjoittelen varmasti jotain perinnöllisyysneuvonnan jälkeen.
VastaaPoistaMuuta en voi sanoa kun lämpimiä ajatuksia sinne ja hurjasti voimaa <3
VastaaPoista