Enkelin sairaala matka

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kaksi vuotta sitten

Pieni tytön tylleröinen
tietä pitkin kulki.
Saapui sinne Nukku-Matti,
silmät pienet sulki.

Kasvoi kuusi kukkalatva,
käki siinä kukkui.
Mutta tytön tylleröinen
nurmikolla nukkui.

Pieni tytön tylleröinen
sievää unta näki
että hänen ympärilleen
tuli metsän väki.

Tapio ja Tellervo
ja Sinipiika pieni,
Mustikka ja Mansikka
ja suuri metsän sieni.

Sipsutteli Sinipiika
pienen tytön luokse;
otti kiinni kädestä,
hyppeli ja juoksi.

Eipä tytön tylleröinen
ollut mitään vailla.
Hauska oli oleskella
Nukku-Matin mailla.

Tätä laulua hyräilin ja lauleskelin pienelle elämän alulle kun vielä odotin häntä. Tätä laulua hyräilen edelleen itsekseni ja muistelen pientä rakkaintani. Tänään hän olisi kaksi vuotias. Mitä hän osaisi ja miltä hän näyttäisi? 

Kävimme hautausmaalla viemässä kynttilöitä. Oli muutkin muistaneet, se lämmittää sydäntä. Kumpa olisimme saaneet hänet täällä pitää kanssamme. 



Meillä on niin kova ikävä
 

2 kommenttia:

  1. Mietin samaa, miltä pieni veljentyttö näyttäisi nyt, lapsillamme olisi pieni rakas serkku, - ja onhan heillä nytkin, vaikka taivaan enkelinä onkin ♥

    Elämä on joskus liiankin rankkaa, tuollaista asiaa ei saisi kukaan joutua kokemaan, vanhempien ei kuuluisi joutua hautaamaan lastansa :(
    Ihan kamalan väärin!!!

    Voimia vielä teille ♥

    VastaaPoista