Haaveena oma koti

Mua väsyttää ihan kamalasti. En tiedä enää onko se yksi oirevai stressistä ja ahdistuksesta johtuvaa. Mun on vaikee keskittyy mihinkään. Haluisin vain, että aika menis äkkiä eteenpäin.

Meillä on haaveena omakotitalo. Mua stressaa ja jännittää se pankkiin meno. Entä jos me ei saada sitä lainaa? Joudutaan ikuisesti asumaan vuokralla. En mä halua. Mä haluaisin edes saada jotain haaveiden palasista toteutettua. Ei mua haittaisi vaikka joutuisi taloa vähän laittamaan, pientä pinta remonttia. Se voisi olla aika terapeuttista. Niin, oma koti on mun yksi haave. Oma piha. Ei tylsä vuokratalo mölyävine naapureineen. Mä en edes viitsi laittaa tota meidän pihaa mihinkään malliin. Ainoastaan vois heittää muutaman ruohon siemenen kellertyneelle nurmikolle.

Viime syksynä kun muutettiin tähän oli aivan toiset suunnitelmat. Mietittiin et voitais ihan hyvin asua tässä kesän yli..ainakin. Vois laittaa pihaa viihtyisämmäksi yms. Nyt mä vain en enää haluu olla täällä. Mua ahdistaa tää paikka! Kaiken lisäksi tänne on tulossa putkiremppa. Varmaan joskus kesällä osuu meijän asuntoon. Siitäkään ei mainittu mitään kun tänne muutettiin ja varmasti on ollut tiedossa. Sanottiin viel vuokrasopimusta kirjoittaessa, että muutetaan putkiremppaa karkuun. Kukaan ei maininutkaan tulevasta remontista. Huijausta!

Aika vois hypätä muutamilla viikoilla eteenpäin. Istukkanäytteen tuloksiin ainakin. Sitten osaisin taas suunnitella elämää eteenpäin. Tietäisin ehkä mitä taas haluaisin. Mä en kestä tälläistä epätietoisuutta ja odottelua.

Sinne omakotitalon pihalle me istutettaisiin Pikku-I:lle oma puu <3