Kevät...

Kevät tuo tullessaan taas vauva uutisia. Tulee niin oma viime kevät mieleen kuinka tohkeissaan olimme pienestä elämän alusta. Nyt en osaa olla onnellinen muiden vauva uutisista ja se saa minut voimaan huonosti. Näinkö olen tullut katkeraksi ja tunteettomaksi?

Hyvä etten ole itkua vääntänyt lukiessani toisten facebook päivityksiä. Huomaan ajattelevani Te ette tiedä mitä kaikkea voi tapahtua. Te ette tiedä kuinka toiset saa pelätä..

Tulevaisuus ja työt ovat myös huolen aiheeni tällä hetkellä. Pelkään paluuta töihin. Pelkään tuttujen ihmisten kohtaamista. Pelkään työympäristöäni. Kaikki oli hyvin kun lähdin sieltä. 

Vanhempain vapaani loppui helmikuun lopullaja sairauslomalla olen vielä pari viikkoa. Kehtaanko ja uskallanko pyytää vielä lisää sairauslomaa? Vai pitäisikö jo olla valmis? En tosiaan tiedä. Olen onnekseni saanut keskustelu apua ja se helpottaa aina hetken aikaa. Nyt kuitenkin on ollut taukoa kun edellisellä kerralla en päässyt ja seuraava aika on vasta ensi viikolla. Yritin saada uutta aikaa aikaisemmin, mutta ei onnistunut, koska henkilö jonka kanssa olen käynyt juttelemassa on pois loppuviikon. Pitää yrittää kestää ensiviikkoon asti vain..